Kellahden kyläyhdistys Porin Ahlaisten Kellahdella kunnostaa Leader-hankkeella reilusti yli satavuotiasta puukoulua, joka toimii aktiivisen kylän toiminnan keskuksena.
Kellahden entinen kansakoulu on nykyisin kyläläisten kylätalo. Rakennus on Porin vanhimpia puurakenteisia kouluja. Opetusta koulussa on annettu vuodesta 1882 lähtien aina vuoteen 1972 asti.
– Tämä paikka on todella tärkeä meille. Tämä on meidän kylämme sydän, Kellahden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Viliina Välimäki sanoo.
Kellahden kyläyhdistys järjestää koululla erilaisia tapahtumia ja kokoontumisia. Koronapandemia tosin perui suurimman osan tapahtumista keväältä.
– Meillä piti olla esimerkiksi Avoimet ovat yhdessä naapurissa sijaitsevan Säterin kartanon kanssa, mutta tapahtuma päätettiin siirtää ensi vuoteen helatorstaille, kertoo Jonna Mäkivaara Kellahden kyläyhdistyksen johtokunnasta.
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Viliina Välimäki esittelee Kellahden koulun kudontatilaa.
Hiljaista koululla ei silti ole ollut, sillä kyläyhdistys vuokraa koulun tiloja ryhmille juhla-, kokous- ja koulutuskäyttöön. Kyläyhdistys on kunnostanut historiallisesti arvokkaan vanhan koulun tiloja ja piha-aluetta Leader-hankkeella, jotta paikka palvelisi entistä paremmin erilaisten käyttäjien tarpeita ja vuokrakäyttöä saataisiin lisättyä.
– Täällä on järjestetty taidekursseja, häitä, ylioppilas- ja rippijuhlia, muistotilaisuus oli juuri, Välimäki luettelee.
Nyt koulu on aktiivisessa käytössä lähes päivittäin, sillä syksyllä alkavat harrasteryhmät kaiken muun toiminnan lisäksi.
– Otsolan kansalaisopisto järjestää jumppaa ja kehonhuoltoa maanantaisin sekä kudontaa tiistaisin, keskiviikkoisin on yksityisen järjestämää joogaa ja perjantaisin kokoontuu 4H-klubi, Mäkivaara jatkaa.
Leader Karhuseudun myöntämällä rahoituksella kyläyhdistys on tähän mennessä muun muassa remontoinut koulun keittiötä uuteen uskoon, ostanut saliin videotykin ja uudet verhot, siistinyt pihaa ja leikkikenttää sekä laajentanut kierrätyspistettä. Koululle on hankittu myös erilaisia soittimia.
– Keväällä oli haasteita talkoiden pitämisessä, mutta olemme saaneet esimerkiksi lupineeja kitkettyä pihasta ja kaadettua puita, Välimäki kertoo.
Yhdistyksellä oli lisäksi kaksi Osuuspankin ja Porin kaupungin kesätyöpaikkatuella palkattua kesätyöntekijää, jotka muun muassa leikkasivat nurmikkoa ja pesivät ikkunoita.
Hankkeella on tarkoitus vielä hankkia uudet pöydät ja tuolit koululle sekä parantaa esteettömyyttä rakentamalla pyörätuoliliuska.
– Olisi hienoa, että ikääntyvätkin kyläläiset pääsisivät mukaan koululla järjestettävään toimintaan, Välimäki sanoo.
Kyläyhdistys paransi kyläläisten turvallisuutta
Kyläyhdistys paransi kylän turvallisuutta kertaheitolla ostamalla hankerahalla koululle sydäniskurin, joka on sijoitettu nyt koulun tuulikaappiin niin, että kenellä tahansa on siihen pääsy ympäri vuorokauden hätätilanteen sattuessa.
Sydäniskurin käyttöä opeteltiin Kellahden vanhalla koululla elokuun lopulla Messiin-hankkeen kaikille avoimessa tilaisuudessa. Satakunnan Sydänpiirin Leader-rahoitteisen hankkeen kouluttaja kiertää ympäri Satakuntaa kertomassa maaseudun asukkaille sydäniskureista ja maallikkoelvytyksen tärkeydestä.
Katarina Viitanen Kellahden kyläyhdistyksen johtokunnasta esittelee tyytyväisenä kylätalon uutta sydäniskuria. Ulko-ovi on auki siten, että defin pääsee milloin vain hakemaan tuulikaapista. Jos kaapin oven avaa, alkaa kovaääninen hälytys, joka pitää rosvot pois ja herättää naapurit apuun. Hätänumeroon tulee kuitenkin soittaa itse hätätilanteen sattuessa.
– Sydäniskuria voivat käyttää ihan kaikki, siihen ei tarvita mitään erillistä koulutusta ja laite neuvoo koko ajan mitä pitää tehdä. Tärkeintä on, että hätätilanteessa uskaltaa auttaa, Satakunnan Sydänpiirin sairaanhoitaja Terhi Saari-Hannibal sanoo.
Maaseudulla välimatkat ovat pitkiä ja ammattiavun saapuminen paikalle voi kestää. Kellahdella on toinenkin defibrilaattori eli sydäniskuri, mutta se monen kilometrin päässä, eikä se ole saatavissa ympäri vuorokauden.
– Sydänpysähdystilanteessa muutaman minuutin viiveellä voi olla valtava vaikutus henkilön selviämiselle, Saari-Hannibal toteaa.
Terhi Saari-Hannibal ohjeistaa Kellahden koululla, miten paineluelvytystä tehdään.
Kellahdella asuu aktiivinen ja lämminhenkinen kyläyhteisö
Kellahdella toimii paljon muitakin yhdistyksiä ja toimeliaita yrittäjiä. Viliina Välimäki ja Jonna Mäkivaara kuvailevat Kellahtea nuortuvaksi ja aktiiviseksi kyläksi, jossa on aitoa yhteisöllisyyttä. He ovat kumpikin paluumuuttajia.
– Tänne on muuttanut nyt paljon lapsiperheitä ja nuoria. Sellaisiakin, joilla ei ole aiempia kytköksiä tänne, Mäkivaara kertoo.
Käytännössä kaikki yli sadan asukkaan kylässä kuuluvat kyläyhdistykseen. Yhdistyksen puolesta viedään tervehdykset uusille asukkaille ja muistamiset esimerkiksi uusien perheenjäsenien syntyessä tai jonkun täyttäessä pyöreitä.
– Täällä välitetään toisista ja ollaan kiinnostuneita muista, Välimäki sanoo.
Ideat tarmokkailta kyläyhdistyksen vetäjiltä eivät varmasti pääse loppumaan. Koulurakennuksessa on kaksi asuntoa, joista toisessa on edelleen asukas. Tyhjillään olevasta asunnosta he kaavailevat jo monenlaista. Sen remonttiin on tarkoitus hakea vielä Leader-rahoitusta.
– Tilaa voisi käyttää esimerkiksi bändikämppänä tai sitten majoitustoimintaan, Mäkivaara maalailee.
Tutustu Kellahden kyläyhdistyksen nettisivuihin.
Juttu on julkaistu Satasilta.fi-kanavassa.
