EU:n maaseutujohtajien epävirallisessa tapaamisessa 10.9.2019.
Laura Jänis (MMM), Sonja Suvanto (Leader Liiveri) ja Sofia Tuisku (Suomen Kylät y)
Suomi on yksi Euroopan kärkimaista Leader-toiminnan toteuttamisessa. Menestyksen takaa löytyy kolme tekijää:
- Leader kattaa koko Suomen maaseutualueet
- Leader-ryhmät ja niiden laatimat paikallisen kehittämisen strategiat kattavat kaikki maaseutuelämän puolet: Leader-ryhmät tukevat monipuolisesti kaikkea palveluista ja yhteistyöstä työpaikkojen syntymiseen ja yrittäjyyteen sekä yritysten kasvuun.
- Verkostoituminen: Leader-toiminta on Suomessa vahvaa, koska sitä tehdään yhdessä. Leader-ryhmät ovat verkostoituneet keskenään sekä viranomaistahojen kanssa. Sen lisäksi suomalaiset Leader-ryhmät tekevät aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä.
I. Koko Suomi – Suomalainen Leader-toiminta lukuina
Leader-toiminnan piirissä on koko suomalainen maaseutu eli 100 % maaseudun asukkaista. 54 Leader-ryhmää kattavat koko Suomen.
Leader-ryhmien koko:
Yhden Leader-ryhmän alueella asuu keskimäärin 50 000 ihmistä, vaihdellen 14 000 ja 123 000 tuhannen välillä.
Leader-rahoituksen määrä:
Leader-ryhmien käytössä on julkista rahoitusta Suomen maaseutuohjelman kautta ohjelmakaudella 2014-2020 yhteensä 300 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 3-11 miljoonaa euroa yhtä Leader-ryhmää kohti. Rahoituksesta 42% tulee EU:lta, 38 % valtiolta ja 20% kunnilta. Lisäksi ryhmät keräävät 35% yksityistä rahoitusta.
Leader-ryhmät hyödyntävät myös mm. muuta kuntien rahoitusta ja rakennerahasto-ohjelman rahoitusta.
Rakennerahasto-ohjelman rahoituksella osa Leader-ryhmistä toimii myös kaupunkien keskustoissa. Ryhmät ovat pilotoineet yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä kaupungeissa.
Seuraavan ohjelmakauden valmistelussa eri ministeriöt ja rahastot tekevät yhteistyötä, jotta rahastoista muodostuisi mahdollisimman toimiva kokonaisuus.
Leader-toiminta on Suomessa hyvin tunnettua. Leader-toimijat ovat tärkeä osa suomalaista alueiden ja maaseudun kehittäjien verkostoa paikallisesti, maakunnissa ja kansallisesti.
II. Ihmisten kokoisille ideoille
Esimerkkejä Leader Liiveristä
Liiverissä kuten muissakin Leader-ryhmissä innostetaan ihmisiä mukaan kysymällä, mitä he voisivat tehdä oman asuinpaikkansa hyväksi. Aktivoinnin ansiosta Liiverin alueen 55 kylästä 80 % on toteuttanut hankkeita ja kehittänyt omaa paikallisyhteisöään. Monen kylän keskuksena toimii kylätalo, joista lähes jokaista on kunnostettu tai sen viihtyisyyttä parannettu Leader-rahoituksella.
Jotta Leader-ryhmä onnistuisi tehtävässään, on sen oltava helposti lähestyttävä ja kynnys ideoiden esittämiseen matala. Suomessa tässä ollaan myös onnistuttu. Esimerkiksi Liiveri vastaa yhteen hanketiedusteluun päivässä ja yli 70 % asiakkaista aloittaa Leader-projektin ensimmäistä kertaa elämässään. Asiakaspalveluun on kiinnitetty erityistä huomiota niin, että neuvojen kysyminen on helppoa.
Vapaaehtoistyötä oma kylän parhaaksi
Suomessa on 4200 kylää, joissa tehtiin viime vuonna yli 6 miljoonaa tuntia vapaaehtoistyötä. Tämä tarkoittaa noin 1500 tuntia jokaista suomalaista kylää kohden. Vapaaehtoistyöllä on merkitystä myös siksi, että sillä on myönteinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin.
Yksi esimerkki vapaaehtoistyön voimasta on Loukonkulman lukon Lounais-Suomeen rakennuttama liikuntahalli, joka syntyi Leader-rahoituksen ja vapaaehtoistyön yhdistelmänä. Hallin kokonaiskustannus olisi ollut 800 00 euroa, mutta halli saatiin pystyyn puolella tästä, 400 000 eurolla ja 4 000 talkootyötunnilla.
Leader-yritysrahoituksella tukea yrityksille – esimerkkejä Leader Liiveristä
Leader-ryhmät eivät vain paranna maaseudun ihmisten elämänlaatua vaan myös aluetaloutta. Esimerkiksi Leader Liiveri tukee vuosittain noin kymmentä alkavaa yritystä. Vaikka yritysideat ovat olleet lennokkaitakin, on toteutus ollut realistinen. Liiverin tukemista uusista yrityksistä 80 % on toiminnassa yli viiden vuoden kuluttua, kun Suomessa keskimäärin puolet yrityksistä lopettaa ensimmäisen viiden vuoden aikana.
Leader-rahoitus vauhdittaa myös jo toiminnassa olevien yritysten kasvua. Liiverin kehittämispanostuksen jälkeen toimivien yritysten liikevaihto on keskimäärin tuplaantunut.
Tukemalla paikallisten yritysten liikkeellelähtöä ja kasvua, Liiverin 65 000 maaseutuasukkaan alueelle on syntynyt 200 uutta työpaikkaa. Tulos on hyvä, kun suhteuttaa sen yritysten Leader-ryhmältä saamaan rahoituksen määrään.
Liiveri esimerkiksi tuki 14 yritystä ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa edellisellä ohjelmakaudella. Nyt nuo yritykset työllistävät keskimäärin 6 henkilöä yrittäjien itsensä lisäksi. Kun lasketaan pelkästään työntekijöiden maksamat verot, ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen käytetty tukisumma palautuu takaisin kuudessa kuukaudessa.
Rahoitus ei kuitenkaan ole ainoa asia, jolla Leader-ryhmät voivat tukea yrityksiä. Esimerkiksi Leader Liiverin yritysasiakkaat kertoivat arvostavansa saamiaan neuvoja ja rohkaisua. Lähes puolet yrittäjistä kertoi saaneensa hyödyllisiä vinkkejä uusista yhteistyökumppaneista Liiverin verkostojen ansiosta.
Liiverin esimerkit ovat yleistettävissä myös kansalliselle tasolle. Maaseutuohjelman aluetalous- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin mukaan yritysrahoituksella on merkittävä vaikutus tuettuihin yrityksiin. Vaikutus näkyy esimerkiksi liikevaihdon kasvuna, työntekijöiden määrässä ja tuoton parantumisessa.
II. Verkostoituminen – tehdään yhdessä
Suomen Kylät ry – Paikalliskehittäjien sateenvarjo
Suomen Kylät ry edustaa kaikkia 54 Leader-ryhmää, yli 4000 kylää ja myös kasvavaa määrää kaupunkien kortteleita.
Järjestö on kansallinen sateenvarjo-organisaatio, joka puhuu paikallisen kehittämisen, yhteisöjen hyvinvoinnin ja osallisuuden puolesta.
Suomen Kylät ry:ssä toimii 13 Leader-toiminnanjohtajasta koostuva Leader-jaosto, jonka jäsenet tulevat eri puolilta Suomea. Leader-jaoston kanssa työskentelee Leader-asiamies, jonka ryhmät ovat yhteistyössä palkanneet.
Leader-rahoituksen vaikuttavuusviestintää varten on kerätty tietoa yhdessä Leader-jaoston ja Leader-ryhmien kanssa. Vaikuttavuusviestintä on mahdollistanut yhteisen äänen tiedottamisessa.
Laaja verkosto yhteistyön tukena
Verkostoituminen tarkoittaa myös yhteistyötä Leader-ryhmien ja viranomaisten välillä. ”Leader-ketjuun” kuuluvat Leader-ryhmien hallitukset ja työntekijät, ELY-keskukset, Ruokavirasto ja maa- ja metsätalousministeriö.
Leader-ryhmien verkostoa ja koko Leader-toiminnan verkostoa tulee kansallinen maaseutuverkostoyksikkö.
Yksi yhteistyön tuloksista on Leader-ryhmien yhtenäinen logo ja tunnus Ihmisten kokoisille ideoille. Leader-ryhmien yhtenäisyys edesauttaa yhden äänen käyttöä esimerkiksi viestittäessä päättäjille.
Leader-ryhmien keskinäisen tuen lisäksi suomalaiset Leader-ryhmät tekevät aktiivisesti myös kansainvälistä yhteistyötä. Yhteistyöprojekteja on käynnissä yli 20 maahan.
Yhteenveto
- Koko maaseutu katettuna – kaikki maaseudulla asuvat voivat hakea Leader-rahoitusta
- Leader kattaa kaikki maaseutuelämän puolet – myös yritysrahoitus
- Leader on menestynyt vahvan yhteistyön ansiosta.
