Kahdeksan kansanedustajaa eduskunnan kylätoimintaverkostosta jätti juuri maa- ja metsätalousministerille kirjallisen kysymyksen maaseudun Leader-rahoituksen osuuden nostamisesta Suomen maaseudun kehittämisrahoituksesta kaudella 2021–27. Huoli maaseudun rahoituksen riittävyydestä pandemian jälkeisessä elvytystilanteessa yhdistää edustajia yli puoluerajojen, sillä allekirjoittajat tulevat kuudesta eri eduskuntaryhmästä.
— Leader-rahoituksen tarve on suurempi kuin koskaan aiemmin. Maaseutu elää tällä hetkellä globaalin pandemian myötä uutta mahdollisuuksien aikakautta. Rahoitustason nostaminen auttaisi maaseudun yksinyrittäjiä sekä mikro- ja pienyrityksiä toipumaan koronashokista, turvaisi työpaikkoja ja yleishyödyllisessä toiminnassa helpottaisi nuorten hätää, vahvistaisi paikallisyhteisöjä ja loisi uusia polkuja hyvinvointiin, eduskunnan kylätoimintaverkoston puheenjohtaja Katja Hänninen sanoo.
Leader-rahoituksella on voitu tehokkaasti tukea maaseudun uusien yritysten, työpaikkojen ja palveluiden syntyä jo yli 20 vuoden ajan. Päättyvällä rahoituskaudella 2014–20 Suomen 55 Leader-ryhmän tuella on luotu tuhansia uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Leader-rahoituksen piirissä on noin puolet suomalaisista.
Monet muut EU-maat, kuten Viro, ovat tukeneet kansallisesti Leader-toimintaa suuremmalla tukiprosentilla, jotta tehokkaan Leader-toiminnan vaikuttavuutta on saatu vahvistettua. Suomalainen Leader-toiminta on kaikilla mittareilla arvioituna Euroopan huippua.
Kylätoimintaverkoston kirjallisessa kysymyksessä ministeri Lepälle kysytään, nostetaanko Leader-rahoitusosuus kymmeneen prosenttiin. Lisäksi kysytään, miten varmistetaan, että Leader-rahoituksen osuus saadaan riittävälle tasolle Suomen CAP27-rahoituksen maaseudun kehittämisen osuudesta.
Kirjallisen kysymyksen allekirjoittajat:
Katja Hänninen (vas.)
Arto Pirttilahti (kesk.)
Hanna Holopainen(vihr.)
Anne Kalmari (kesk.)
Antero Laukkanen (kd.)
Anders Norrback (rkp.)
Mirka Soinikoski (vihr.)
Marko Kilpi (kok.)
