Leader-rahoituksella tuetaan maaseudun mikroyrityksiä – mutta mitä kaikkea nämä yritykset oikeastaan tekevät? Yritysten liikeideat voivat olla hyvinkin vaihtelevia: tässä jutussa arboristi, tislaaja ja vaatevalmistaja kertovat, kuinka heidän liikeideastaan syntyi toimiva yritys. Kaikki yrittäjät ovat saaneet ideoidensa toteuttamiseen Leader-rahoitusta – joka on toiminut juuri niin kuin on tarkoitus, ihmisten kokoisten ideoiden vauhdittajana. Suomessa Leader-rahoituksella vauhditetaan vuosittain noin 120 yrityksen toimintaa.
Korkeat paikat ja hankalat kohteet haastavat arboristia
Parkanolainen Mika Vainionpää sanoo, että arboristin ammatissa yhdistyvät metsurin ja puutarhurin työt. Jatkuva kehittymisen tarve innostaa yrittäjää ja opettajaa, jolle kilometrejä saattaa kertyä vuodessa jopa 70 000.
Arboristi vastaa puiden hoito- ja kaatotöistä edistäen puiden terveyttä. Työnkuvaan kuuluvat kaikki työvaiheet puun elinkaaren aikana ja tekemisissä ollaan lähinnä rakennettujen ympäristöjen kanssa. Katujen varret ovat tyypillisiä työalueita.
– Oksakorkeudet eivät esimerkiksi puistoissa haittaa samalla tavalla, kuin liikenteessä ja teillä. Ohjaamme puuta kasvussa, jotta siitä tulee kestävä ja pitkäikäinen, kertoo Pohjolan Kantojyrsintä ja arboristipalvelun yrittäjä Mika Vainionpää.
– Työ on mielenkiintoista, ja työnkuva on todella monipuolinen. Sitä ei ole koskaan valmis tässä ammatissa, tämä vaatii jatkuvaa kehittymistä. Korkeat paikat ja hankalat puut haastavat. Ei tunnu, että 10 vuoden jälkeen olisi yhtään valmis, koko ajan on paljon opittavaa.
Leader-tuki laski kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä
Vainionpää sanoo, että tietoisuus puiden hoidosta lisääntyy koko ajan. Tietoisuus muuttuu palvelun kysynnäksi, mikä näkyy myös liikevaihdossa. Pohjolan Kantojyrsintä on kasvanut viime vuosina ja yritykseen on palkattu uutta väkeä. Vuonna 2018 yrityksellä oli kolme työntekijää, nyt yrityksessä työskentelee kiireisinä aikoina jopa 5 työntekijää. Kantojen jyrsintä on edelleen osa yrityksen toimintaa.
Ensimmäinen työntekijä palkattiin Leader Pohjois-Satakunnan myöntämän yritystuen turvin vuonna 2011.
–Tuki oli merkityksellinen. Se laski kynnystä pienelle yritykselle koittaa työntekijän palkkaamista. Työntekijä jäi, joskin hän ehti työskennellä vain pari vuotta, sillä hän muutti takaisin kotimaahansa Norjaan.
Vainionpää toivoo, että muutaman vuoden päästä yritys voisi työllistää yhä enemmän ihmisiä. Työt riippuvat kuitenkin pitkälti kuntien ja kaupunkien budjeteista.
– Työtä on valtavasti, mutta yleinen taloudellinen tilanne yleensä määrittelee, miten paljon hoitotöitä tehdään.
Leader-tukea on hyödynnetty myös yrityksen kehittämiseen liittyvissä investoinneissa.
– Tämä on ihan välineurheilua! Tarvitaan suuri määrä kalustoa, jotta erilaiset tehtävät onnistuvat. Välineitä pitää myös uusia tasaisin väliajoin. Oma henki ja turvallisuus on kuitenkin kysymyksessä.
Lue pidempi versio arboristien työstä kertovasta jutusta Satasilta-sivustolta.
Tuori Distilling Company tislaa hunajaa
Suodenniemellä on pitkät perinteet alkoholiteollisuudella, sillä kunnassa tiedetään perinteikkään pontikankeittäjän tuumanneen: Pitää tuoda teollisuutta pitäjään, mutta tulee poliisi ja estää sen.” Nyt ajat ovat muuttuneet ja tislaaminen metsistä on tuotu ajanmukaisiin tiloihin ja laitteisiin, ainoastaan alkoholin markkinointi hoidetaan osittain puskaradiolla lainsäädännöstä johtuen.
Idea omasta tislaamosta syntyi Skotlannin reissulla 2017. Idea jäi muhimaan, kunnes Juhani Väisänen törmäsi kaupassa Antti Leppäseen oluthyllyn edessä.
– Antti katseli käsityöoluita pohtien panimon perustamista. Tuumasin, että sehän on vanhanaikaista. Miten olisi tislaamo, muistelee Juhani Väisänen, yksi tislaamon perustajista.
Keväällä 2018 Leader-ryhmä Joutsenten reitti myönsi perustamistuen Suodenniemellä toimivalle Tuori Distilling Company Oy:lle, jonka avulla käynnistettiin tislaamotoiminta. Rakkaus lajiin synnytti uuden yrityksen maaseudulle, kymmenen miehen osakeyhtiön, jonka päätuotanto on viinantislaaminen.
Raaka-aineet pyörämatkan päästä
Tislaamoa ei ole ilman omia tuotteita. Tuotekehityksessä on syntynyt useita tuotteita gin, brandy, Konkelo-lonkero ja työnalla marjauutteesta tehtäviä tisleitä. Erikoisuutena on varmasti Huntikka – hunajaviina, jossa hunaja on raaka-aineena. Tuotelistalle on juuri saatu myös Kelo, tammivanhennettu hunajaviina. Huntikan raaka-aine tulee hunajatuottajilta, jotka ovat mukana tislaamon toiminnassa.
– Hunajan tuotannosta jää yli hunajamelassia ja tämä hyödynnetään. Pihlajamarjat ja yrtit noukitaan lähitiluksilta, vain katajanmarja ostetaan muualta, Juhani Väisänen kertoo. Hän huikkaa vielä perään, että katajanmarjaa ostetaan koko ajan.
– Vahvan viinan mainostaminen on Suomessa kielletty, joten uuden yrittäjän pääsy markkinoille on kivinen tie. Sitä on nyt viime aikoina jumpattu, ja siihen sitten palaa sitten seuraavat tuet, tuumaa Väisänen.
Tulevaisuudessa yrityksellä on tavoitteena työllistää kolme henkilöä.
Lue pidempi juttu Turoi Distilling Companysta maaseutu.fistä.
Köyliöläisen KAINOn neulevaatteet täyttävät jo 10 vuotta – ”ompelijan palkkaaminen antoi lähtösysäyksen”
Säkylän Köyliöstä valtakunnallisesti tunnetuksi vaatevalmistajaksi ponnistanut KAINO haluaa ajaa tuotannollaan vastuullisuutta ja ekologisuutta. KAINOssa koko tiimi osallistuu suunnitteluun ja hukkapalalla on aina käyttötarkoitus. Tunnelmat ovat odottavat, sillä loppuvuodesta saapuva uusi neulekone nostaa tuotannon uudelle tasolle.
”Ei hyvänen aika, ei voi onnistua.”
”Aika rohkeaa…”
Muun muassa tällaisia kommentteja kohtasivat Kainotar Oy:n perustajat neulevaatteiden valmistusta aloittaessaan vuonna 2010.
– Ei meihin oikein uskottu. Rahoitustakin oli haastavaa saada. Se oli juuri sellainen murroshetki. Pari vuotta myöhemmin oli jo enemmän kotimaisia vaatevalmistajia markkinoilla, nyt pieniä merkkejä on melko runsaasti. Halpavaateketjut olivat rantautuneet Suomeen vuosituhannen vaihteessa, ja niitä tuli koko ajan lisää. Uskoimme siihen, että tällaiselle vaihtoehdolle täytyy olla kysyntää, muistelee Kainotar Oy:n toimitusjohtaja, omistaja ja pääsuunnittelija Niina Sinisalo alkuaikoja.
KAINO-brändillään tunnetuksi noussut neulevaateyritys on toiminut alusta saakka samalla paikalla Säkylässä entisen Köyliön kunnan Kepolan kylässä. Työtilojen yhteydessä olevan tehtaanmyymälän avajaisista tuli heinäkuussa kuluneeksi yhdeksän vuotta.
Kainotar sai Leader Pyhäjärviseudulta yritystukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Sinisalo sanoo, että tuella oli iso merkitys yrityksen alkuvaiheessa.
– Se oli ensimmäinen tuki mitä mistään saimme. Se, että saatiin palkattua ompelija, antoi hyvän lähtösysäyksen ja rohkaisi ottamaan myös seuraavia työntekijöitä. Ensimmäinen ompelijamme työskenteli meillä melkein kahdeksan vuotta.
Nyt yritys työllistää Sinisalon itsensä lisäksi viisi henkilöä ja pari henkilöä tekee töitä myös oman yrityksensä kautta. Toiminnan kasvaessa ja kehittyessä tiloja on laajennettu, mutta neliöt ovat piukassa.
– Haaveena olisi löytää suuremmat jo olemassa olevat toimivat tilat jostakin. Haluamme kuitenkin jatkossakin toimia tällä talousalueella.
KAINOssa ollaan odottavissa tunnelmissa, sillä loppuvuodesta ollaan viimein hankkimassa uusi moderni neulekone, joka nostaa tuotannon uudelle tasolle. Neulekoneen hankintaan saatiin investointitukea Leader Pyhäjärviseudulta.
– Hankimme nyt neljännen neulekoneen. Lisäksi meillä on kaksi avustavaa konetta resoreita ja kantteja varten. Kone tuottaa samantyyppistä neulosta, joka ei oleellisesti poikkea aiemmasta. Värivaihtoehtovaihtelut, suunnittelu ja mallinnustyö kuitenkin helpottuvat ja nopeutuvat huomattavasti.
Ensimmäiset neulekoneet KAINO hankki toimintaansa lopettamassa olleelta Köyliön neuleelta, joka ehti valmistaa neuletuotteita Köyliössä lähes 30 vuotta.
Lue pidempi juttu Kainotar Oy:n tarinasta Satasilta-sivustolla.
